Furminaattori

(ja kissan karvanlähtö)

Toisella kissalla on aivan valtava karvanlähtö. Ympäri vuoden. Se ryöpsähti käsiin kun kissa leikattiin. Joillekinhan voi niin käydä, ja meillepä tietenkin sitten kävi.

Joka kerta kun aikoo lähteä ihmisten ilmoille olisi hyvä muistaa pyöritellä teippiharjaa vaatteissa. Välillä ihan hävettää kun huomaa vaikkapa lääkärin vastaanotolla että paita on täys kissankarvaa.

Olen yrittänyt joskus joitakin vaatekappaleita valita kissoja silmällä pitäen. Harmittaa kun esimerkiksi collegehousut eivät käy, ainakaan mustat. Mustat vaatteet yleensäkin on aikamoinen fiasko. Farkut on hyvät. Juhlapukeutuminen tapahtuu viimehetkellä, eikä sen jälkeen voi oikein edes istua missään.

Välillä ottaa kyllä päähän.

Ihailen ihmisiä jotka pukeutuvat tyylikkäästi, ja näyttävät huolitelluilta. Eikö heillä ole kissaa. Vai onko heillä erillinen pukeutumishuone, kodinhoitaja vai mikä on tyylikkään ja irtokarvattoman ulkomuodon salaisuus.

Kissan harja

Olin hankkinut kissoille omia harjoja, sellaisia sieviä ja pehmoisia.

Tähän tiheeturkkiin ne eivät auttaneet kuin emotionaalisen hieronnan muodossa.

Minulla oli ennestään hyviä kokemuksia furminaattorista koiran karvan harjauksessa, joten otin tiheeturkillekin käyttöön furminaattorin. Olin hankkinut sen koiralleni, mutta koirani oli pientä mallia, joten harjakin on pientä, eli kissan kokoa.

Harjassahan on metalliset pienet piikit, joten kissan käsittelyssä tulee olla hellä. Karvaa sitten lähtee, ja lähtee, ja lähtee!

Olisi hyvä jos harjauksen voisi suorittaa ulkotiloissa, tai vähintään imuri vieressä valmiina tositoimiin. Kissoille on olemassa omiakin, niille vartavasten kehitettyjä furminator tuotteita. Laitan linkin alemmaksi mistä voi käydä tutustumassa valikoimaan.

Kovin kauaa ei minun kissani kärsivällisyys harjaamista kestä, ei furminatorilla, tai millään muullakaan, ja sitä alkaa kiukuttamaan.

Tämä tapaus on muutenkin kissa jota saa tietyin ehdoin silitellä ja sylitellä, mutta vain tarkkaan ja harkitusti ihan lyhyitä hetkiä kerrallaan.

Syliin se ei esimerkiksi tule koskaan, viereen kyllä.

Ajattelen että sillä on niin paksu ja tiheä turkki, että sen tulee kuuma. Haluan uskoa niin.

Toinen kissani taas puolestaan olisi iät ja kaiket harjattavana, millä vaan. Siitä ei vaan lähde niin paljoa karvaa, että sitä itse jaksaisi kovin kauaa.

Se on sylikissa muutenkin. Jaksaa löllötellä sylissä ja rakastaa masun rapsutuksia.

Minulle on kertynyt lemmikeilleni erilaisia harjoja ja tietysti myös klassinen karsta. Ostin senkin lähinnä koiralle, mutta koirapa ei voinut sietää sitä. Jokaisen harjanvedon jälkeen siltä meni inhon ravistus koko kropassa, joten eihän sitä voinut käyttää 🙂

En itsekään halua koskea tiettyihin materiaaleihin, tai ajatuskin niihin koskemisesta saa inhon puistatuksen, ja kynsiin sattuu 🙂 saviruukut, tietyt puiset keittiövälineet, harjanvarsi. Hyh. En tiedä minkä lajinen se puu on mutta yksi ja tietty saa tämän reaktion aikaiseksi.

Karstallakin saa hyvin irtokarvoja pois. Siinäkin tulee olla varovainen, koska sen piikit ovat ohuet, ja varmasti raapivat ihoa jos painaa vahingossa liikaa. Tähän harjaan vaihdettuani saan harjaukseen yleensä vähän jatkoaikaa furminaattorin jälkeen, ja jokainen karva vähemmän, on karva vähemmän. Joten kaikki keinot käyttöön!

Kissa näyttää aina niin sileältä, siistiltä ja jotenkin hoikemmaltakin harjauksen jälkeen. Illuusiota kestää vuorokausi, ja seuraavana päivänä se onkin jo aikamoinen turrikka.

Furminator

Pohjavillanpoistajia on markkinoilla erilaisia. Suosittelen alkuperäistä furminator tuotetta ja furminator tuoteperhettä.

Sehän tosiaan on todellisuudessa pohjavillan poistaja, ja sitä tulisi käyttää vain karvanlähdön aikaan, joka yleensä on kahdesti vuodessa.

Kellä on, kellä ei.

Karvanlähtöön voi vaikuttaa muutkin asiat. Steriloiduista lemmikeistä lähtee esimerkiksi todennäköisesti enemmän karvaa hormonimuutosten vuoksi.

Hyvä furminaattori ei vahingoita kissan päällyskarvaa. Tavallinen harja ja kampa poistaa enimmäkseen karvoja turkin päällyskerroksesta. Furminaattori harjauksen jälkeen ällistyy joka kerta sitä karvan määrää mikä kissasta lähtee.

Miten vapauttava ajatus kun ymmärtää että nekin karvat voisivat olla housun puntissa, lakanoissa, ja keittiön pöydällä 🙂